Historiallisesti intiaanimaat ovat aina olleet ulkopuolisten tahojen intresseissä alueiden runsaiden raaka-ainevarantojen tähden. Intiaanimaat tunnustettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1933 perustuslaissa. Vuoden 1993 perustuslaki puolestaan tunnusti intiaanien itsemääräämisoikeuden ja vapaan päättämisoikeuden maidensa jakamisen suhteen, mutta alueidensa
myymisestä intiaanit eivät ole olleet kiinnostuneita edustaessaaan esi-isiensä perintöä.

Vain muutama kuukausi sitten Perun edustajat olivat innokkaimpia YK:n julistaman Intiaanikylien oikeuksien puolustuksen edistäjiä. Julistuksen mukaan YK:n alaiset valtiot lupaavat kunnioittaa maidensa alkuperäisasukkaiden alueita ja neuvotella intiaaneihin vaikuttavien sopimusten tarkoituksista heidän kanssaan.

Monille oli suuri pettymys, kun samaan aikaan Perun hallitus esitti kongressille lakiehdotuksen numero 1992, joka tähtäsi siihen, että maiden myymiseen ei tarvita intiaaniväestön enemmistön mielipidettä. Riittää, että myymisen hyväksyy minkä tahansa koollekutsutun intiaanikokouksen enemmistö, mikä ei kuitenkaan tarkoita intiaanialueen enemmistöä, vaan käytännössä pikemminkin ylikansallisten yhtiöiden huijaamalla ostettua vähemmistöä.

Amazonian, Andien ja afroperulaisten kansojen komissio sekä Perun maatalouskomitea - monien kongressiedustajien ohella - vastustivat tätä suunniteltua lakia, koska se hyödyttäisi pelkästään kaivos- ja öljy-yhtiöitä maanhankinnoissaan.

Kun Euroopan ja Latinalaisen Amerikan valtiojohtajat olivat poistuneet toukokuun puolivälissä Limassa järjestetystä huippukokouksesta, ei Perulla ollut enää syytä näyttää demokraattista kiiltokuvaansa. Hallitus vaihtoi aiemmin kongressissa paheksutun lakiehdotuksen 1992:n nimen lakisäädös 1015:ksi, joka sisältää täsmälleen saman tekstin kuin aikaisemmin suunniteltu 1992.

Laki hyökkää maaseudun, suurimman osan Perua kattavan Andien alueen ja Amazonian lainopilliseen turvaan oikeuttamalla yhteisömaiden ostamisen perustuslain vastaisesti ilman enemmistön hyväksyntää.

Lakisäädös 1015 ajaa maata kohti konfliktia. Tuhannet eri yhteisöt, kylät ja kaupungit työväenyhdistyksineen ja lukuisine eri organisaatioineen ovat julistaneet maanlaajuisen liikehdinnän kohti tätä erittäin törkeää maiden ryöstämisoperaatiota vastaan. Peruun on julistettu kesä- ja heinäkuun eri viikoille lukuisia mielenosoituksia sekä koko maan kattava yleislakko. Perun presidentti Alan Garcia syyttää yhteiskunnallisia liikkeitä terrorismin lietsonnasta ja rikollisuudesta.

Eräs valtiojohtajien kokouksen ohella järjestetyssä Kansojen kokouksessa puhunut intiaanisisar kritisoi erinomaisesti todellista vastuuhenkilöä maan ongelmista:

“Perussa yhteiskunnalliset liikkeet on kriminalisoitu. Mutta eikö ole rikos, että kaduilla ihmisiä kuolee nälkään hitaasti kituen ja että tuhansia lapsia työskentelee öisin ja päivisin ilman mahdollisuutta kouluttautua. Se on tämän maan todellinen rikos, josta vastuu kuuluu hallituksellemme ja presidentillemme Alan Garcialle.”

Lähteet:

America Latina en Movimiento:
http://alainet.org/active/24195
La Primera:
http://www.diariolaprimeraperu.com/online/