Brasiliassa on maailman toiseksi epätasaisimmin jakautunut maanomistus ja prosentti väestöstä omistaa 47% maasta. Ainoastaan Paraguayssa omistus on vielä harvempien käsiin keskittynyttä. Epätasa-arvoinen maanjako on pakottanut suuren osan Brasilian maaseudulla asuvista alkuperäiskansoista taistelemaan viljelymaansa puolesta. Taistelu on ajan kuluessa kehittynyt järjestäytyneeksi liikkeeksi, jota brasilialaiset kutsuvat nimeltä ”Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra” (MST), suomeksi maattomien liike.

Kiihtynyt globalisoituminen ja kapitalistinen kaupantekojärjestelmä on asettanut viljelijöiden ja suuryritysten edut  vastakkain. Brasilia esimerkiksi vie paljon soijaa, mutta suuryritysten omistaessa viljelyyn käytettävät maat myös suurin osa tuotoista menee niille, eivätkä viljelijät hyödy tekemästään työstä. Tehokkuuden nimissä yhtiöiden ostamat maa-alueet ovat yhä suurempia ja viljelijölle jäävä maapinta-ala hupenee jatkuvasti. Brasilian valtio myös myy alkuperäiskansoille rekisteröityä maata yrityksille. Yksi laittomasti maata ostanut yhtiö on suomalainen Stora Enso.

Epätasa-arvoinen yksityistetty maanjako on aiheuttanut ruokapulaa ja ajanut 21 miljoonaa viljelijää maattomaksi. Olosuhteet ovat radikalisoineet maattomia ja saaneet monia toimimaan suoraan viljelymaan saamisen puolesta. Suuryritysten omistamien maa-alueiden valtaaminen on muodostunut tehokkaaksi toimintatavaksi. Valtauksien avulla maattomat kohdistavat vastarintansa suoraan maaseudun asukkaita riistävän  kapitalistisen järjestelmän ytimeen.

Maattomien liike on ajan myötä muuttunut järjestäytyneemmäksi ja ruvennut käymään kamppailua maattomien puolesta kaikissa Brasilian 27:ssä osavaltiossa. MST:n valtauksien ideana on painostaa valtiota  maareformiin, saada maat viljelijöiden käyttöön sekä luoda vallatuilla alueella toimivia omaehtoisia pienyhteisöjä. Liike ei toimi minkään tietyn ideologian ehdoilla, mutta sen lähtökohtana on, että yhteiskunnan rakenteita on muutettava, jotta maareformi voidaan toteuttaa. MST:n synty on yhdistänyt monia maattomia. Se on saanut ihmiset, joita byrokraattinen valtio pitää ”pohjasakkana” tuntemaan yhtenäisyyttä ja voimaannuttanut heitä ajamaan omia etujaan.

MST:n toimintaan osallistuu yli miljoona ihmistä ja siksi tehokas järjestäytyminen on elintärkeää. Liikkeen yhteisöllisistä toimintatavoista huolimatta sillä on johtajia, jotka toimivat useilla eri tasolla. Valtauksia varten perustetut yhteisöt muodostuvat usein noin kymmenen perheen ryhmistä, joista valitaan kaksi johtajaa, yksi nais- ja yksi miesjohtaja (sama periaate toimii myös liikkeen korkeimmilla tasoilla). Myös muodollisen johtoaseman omaavat henkilöt osallistuvat kaikkeen tekemiseen ja elävät samoissa yhteisöissä. Valtauksen jälkeen maa-alueen omistaa yleensä monesta  perheestä koostuva kollektiivi. Jos vain yksi perhe omistaa maa-alueen se tekee yhteistyötä naapuripalstojen kanssa muodostaen siten yhteisön.

Maaseudun haastavat elinolosuhteet ovat saaneet monet perheet muuttamaan kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Eläminen kaupungissa on kuitenkin hyvin vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useimmat maaseudulta tulevat perheet muodostavat kaupungin liepeille slummeja, joissa he elävät. MST:n yhdeksi toimintatavaksi onkin muodostunut se, että he muodostavat yhteyksiä maattomiin perheisiin vierailemalla näissä slummeissa.

Yleensä maanvaltaukset alkavat niin, että MST tekee rekisterin perheistä, jotka haluavat osallistua valtaukseen. Sitten kaikki valtaukseen osallistuvat päättävät yhdessä ajankohdan. Turvallisuusseikkojen vuoksi ainoastaan johtajat tietävät valtauskohteen etukäteen. Valtaukset tehdään usein aamuyöstä, niin että valtaajat ehtivät rakentaa esimerkiksi aidan valtaamansa alueensa suojaksi. Ennen valtauksia selvitetään aina omistaako valtio vai jokin yhtiö maa-alueen. Valtauksien jälkeen on valitettavan yleistä, että perheet häädetään alueelta heti, usein hyvin väkivaltaisin keinoin. Toisaalta valtaukset myös onnistuvat usein.  Maanvaltauksen lisäksi MST:n toimintatapoihin kuuluu mm. teiden valtaaminen sekä mielenosoitusmarssien tekeminen kaupunkeihin. Teiden valtaaminen on laillista, eikä valtio saa häätää valtaajia niiltä. Tienreunoihin perustetaan usein väliaikaisia telttakyliä.

Hyvin olennainen osa MST:n toimintaa on myös koulutuksen järjestäminen ja liike näkee sen tärkeänä toimintansa osana. Lukutaidottomuus on maattomien keskuudessa huomattavan paljon yleisempää kuin muun väestön keskuudessa. MST:n koulutusmenetelmät poikkeavat monista perinteisistä opetusmenetelmistä, eikä siihen kuulu perinteistä opettaja-oppilas suhdetta. Ajatuksena on, että opettaja ja oppilas ovat tasavertaisia keskenään ja, että myös oppilas voi opettaa paljon opettajalleen. Opetuksen keskeinen periaate on, että tietoa ei vain päntätä vaan sitä on osattava soveltaa suhteessa ympäristöön. Siksi opetus on käytännönläheistä ja siihen kuuluu paljon esimerkiksi viljelyyn liittyviä taitoja. Käytännössä MST:n koulut liikkuvia ja usein uuden valtauksen ensimmäinen yhteinen rakennus on koulu.

MST:n toimintaperiaatteen mukaan liike on täysin autonominen ja toimii omilla ehdoillaan. Se voi tehdä yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa mutta ei ole riippuvainen niistä. Liike on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi kommunisti- sekä työväenpuolueen kanssa ja myös anarkistit ovat tukeneet liikkeen toimintaa. Muita yhteistyötahoja ovat olleet esimerkiksi luterilainen ja katolinen kirkko. Valtion kanssa suhteet ovat kireät ja vaikka valtio on tietyissä tilanteissa ehdottanut neuvotteluja, liike ei ole suostunut kompromisseihin vaan luottaa suoran toiminnan menetelmiinsä.

MST:ssä itsekritiikkiä ja keskustelevaa toimintakulttuuria pidetään erittäin tärkeänä, jotta liikkeen toimintatapoja voidaan kehittää edelleen. Liikkeessä toimivat ihmiset pitävät tärkeänä mahdollisimman ekologista ja maanläheistä elämäntapaa. Periaatteisiin kuuluu myös edellämainittu liikkeen autonomia, johtajien osallistuminen kaikkeen toimintaan sekä opiskelemisen periaate.

MST:n mielestä suurimmat esteet maareformin aikaansaamiseksi ovat Brasilian lainsäädäntö ja parlamentti sekä oikeuslaitos. Vaikka liikkeellä on näin suuret instanssit vastassaan, se on kuitenkin onnistunut asuttamaan monia perheitä. Tähän mennessä 350 000 perhettä on saanut omaa maata suoran toiminnan seurauksena. Lisäksi väliaikaisissa telttakylissä asuu tällä hetkellä noin 150 000 perhettä, jotka odottavat tulevien valtausten järjestämistä ja omaa maata.

Monet pitävät MST:tä maailman merkittävimpänä yhteiskunnallisena liikkeenä.

Artikkeli on julkaistu myös Vailla vakituista asuntoa ry:n Asukki-lehdessä.