G8-kokoukset ottavat nykyisin teemoikseen yleishumaaneja aiheita leikatakseen terää kokouksen arvostelijoilta. Nyt saatiin aikaiseksi ilmastosopimus, jossa G8-maat lupaavat puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vähän yli neljässäkymmenessä vuodessa. Sopimuksessa pysyminen ei liene suuri ongelma, sillä kun tavoiteajankohta saavutetaan, nykyisin tunnettujen öljyesiintymien tuotanto on lopuillaan. Keinottelua öljyn ja ruuan hinnoilla luvattiin pistää kuriin laittamalla IMF tekemään raportti asiasta.

Jonkin verran kritiikkiä G8-prosessia kohtaan pääsi istuntosaleihinkin, kun Afrikan maat pääsivät kokoukseen kertomaan, että kolmen vuoden takaisessa Gleneaglesin G8-kokouksessa mantereelle luvattu kehitysapu on yhä suurelta osin maksamatta.

Kansalaisjärjestöt pitivät oman fooruminsa samaan aikaan G8-kokouksen kanssa. Ne kritisoivat huippukokousta pyöreistä lupauksista, joihin ei liity määrällisiä tavoitteita. Ne olisivat halunneet huippukokouksen asialistalle myös ruokakriisin ja biopolttoaineiden tuotannon säätelyn.

Myös aktivistit osoittivat vastustustaan G8-kokouksen neoliberaalille perusidealle leirein, mielenosoituksin ja konsertein. Tapahtumiin kuului Hokkaidon alkuperäiskansan ainujen mielenosoitus. Eivät G8-kokousjärjestäjätkään olleet täysin ainuja unohtaneet vaan pukivat huippukokousvieraiden vaimot perinteisiin ainu-asuihin.

Japani saarena kykenee valvomaan tarkasti maahantuloa. Normaalistikin rajamuodollisuuksiin kuuluu ulkomaalaisten matkasuunnitelmien perinpohjainen tarkastaminen ja sormenjälkien ottaminen. Huippukokouksen alla tulijoita saatettiin viivyttää tuntikausia maahantulokuulusteluissa. Erilaisin verukkein, esimerkiksi puutteelliseen matkasuunnitelmaan vetoamalla, käännytettiin aktivisteja ja lehtimiehiä, ja monet kansalaisjärjestöedustajat ja tutkijat jäivät viisumitta. Korealaiset viljelijä- ja ay-aktivistit juuttuivat rajatarkastuksiin, ja yhtä heistä syytetään nyt poliisin tönimisestä.

Mielenosoituksissa oli parhaimmillaan enemmän mellakkapoliiseja kuin mielenosoittajia, ja mielenosoitukset pistettiin kulkemaan mellakkapoliisin muodostamassa rännissä usein ilman banderolleja. Turvallisuuskoneistoon saatiinkin upotettua noin 280 miljoonaa dollaria, siis yli kaksinkertaisesti viimevuotiseen Heiligendammin kokoukseen nähden. Mielenosoituskieltoalue ja autojen tarkastuspisteet lähiseuduilla kuuluivat tietysti asiaan.

Mielenosoitukset pysyivät rauhanomaisina, mutta neljä henkilöä, esimerkiksi saundiauton kuljettaja, pidätettiin ensimmäisessä suuremmassa mielenosoituksessa. Heistä uutistoimisto Reutersin valokuvaaja vapautettiin pian, mutta muut ovat yhä pidätettyinä, vaikka syyte ei ole liikennesääntöjen rikkomista, poliisin käskyn noudattamista ja mielenosoittajien innostamista kummempi. Japanissa jopa 20-tuntiset kuulustelut ovat sallittuja ja pidätystä voidaan jatkaa 23 päivää. Pidätettyihin kohdistetaan yleensä muutakin painostusta, kuten kotietsintöjä, mikä on myös keino luoda sosiaalista painetta pidätettyjä kohtaan.

Pidätettyjen tueksi on Japanin suurlähetystöjen edessä osoitettu mieltä Eurooppaa myöten. 12. heinäkuuta, jolloin ensimmäisistä pidätyksistä on kulunut viikko, pidetään laajempi tukimielenosoitus monissa maissa.