Vielä 80-luvulla kaupunginosat Kreuzberg ja Friedrichshain olivat jakautuneen Berliinin periferiaa: Berliinin muuri kohosi kaupungin keskellä jättäen Kreuzbergin länteen ja Friedrichshainin itään. Ei siis ollut sattumaa, että 80-luvun massiivinen talonvaltausaalto iski juuri Kreuzbergiin. Tuhannet ihmiset, jotka olivat kyllästyneet korkeisiin vuokriin ja kapitalistiseen elämäntapaan ottivat käyttöönsä tyhjiä ja ränsistyneitä taloja muurin varjostamilta, aavemaisilta taajamamailta ja tekivät näistä oman näköisensä. Kymmenessä vuodessa yli 200 taloa vallattiin. Kun muuri sitten kaatui 1989 ihmisten tarve asumiselle ei ollut kadonnut mihinkään ja jälleen tuhannet ihmiset valtasivat taloja asumis- ja yhteiskäyttöön, tällä kertaa Friedrichshainista.

Muurin kaatumisen myötä Freidrichshain ja Kreuzberg olivat myös uudella sijainnilla. Yhdistyneessä Berliinissä kaupunginosat ovat käytännössä keskellä kaupunkia. Sijoittajien viime vuosina kasvanut kiinnostus alueeseen ei kuitenkaan rajoitu pelkkään sijaintiin. Kaupunginosien vahva vastarintakulttuuri, nuorten ihmisten läsnäolo ja Kreuzbergin suuri siirtolaisväestö pienine ravintoloineen ja erityisliikkeineen, on tehnyt koko alueesta kaupungin muodikkaimpia. Kun Freidrichshainin Mainzerstrassella vielä 1990 puolustettiin vallattujen talojen yhteisöjä katukivillä ja molotoveilla poliisia vastaan niin katu on tänään hiljainen porvari-idylli. Vaikka moni aikoinaan vallattu talo on häädetty vuosien mittaan lukuisat toimivat laillistettuina asuin- ja sosiaalikeskusprojekteina, joko käyttäjien omistamana tai vuokralla. Siitä kourallisesta taloja, joka elää ilman velvoitteita omistajilleen, suuri osa on joko häätöuhan alla tai laillistamassa itseään.

MediaSpree porvareiden puskurina

Vallattujen talojen häätäminen ei kuitenkaan ole ainoa keino savustaa ulos pientuloisia Kreuzbergistä ja Friedrichshainista. Sijoittajien kunnianhimoisin interventio alueella viime vuosina on vuonna 2001 aloitettu MediaSpree –projekti. Kaupungin poliitikkojen ja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden yhteinen silmäterän tarkoitus on rakentaa toimisto-, innovaatio- ja kulutuspalatseja pitkin Frierichshainin ja Kreuzbergin välillä kulkevaa Spree-jokea. Projektia vastustamaan on noussut löyhä rintama alueen asukkaita joka kulkee nimellä MediaSpree Versenken (suoraan käännettynä Upotetaan MediaSpree).

MediaSpree Versenken on vain yksi alueen monista MediaSpreetä tai yleisemmin gentrifikaatiota vastustavista ryhmistä. Valtamedia tapaa yhden projektin itsenäisistä pienryhmistä sen kokoustaessa ja haastatteluun osallistuu käytännössä koko kokousväki, jotka vuoronperää puhuivat toistensa yli gentrifikaation eri merkityksistä ja keinoista vastustaa sitä.

"Ongelma on, että alueella asuminen käy kalliimmaksi. Monet ihmiset joutuvat muuttamaan koska heillä ei ole varaa nouseviin vuokriin" yksi MediaSpree Versenken -ryhmän aktiiveista kiteyttää ongelman Valtamedia.netin vieraillessa ryhmän kokouksessa Berliinin Kreuzbergissä.

Vastarintaprojektin tuottaman informaatio lehtisen mukaan MediaSpree merkitsisi kasvavaa liikennettä, korkeampia vuokria ja ihmisten häätämistä asunnoistaan koko Kreuzberg-Friedrichshain -alueella.

MediaSpreetä ja alueen juppikehitystä vastustavat ryhmät ovat moninaisia ja niiden rakenteesta on vaikea saada otetta. Osa polttaa juppien autoja, osa maalaa graffiteja ja vastustaa kaduilla lisääntyvää kontrollia ja osa kulkee enemmän parlamentaarista tietä. MediaSpree Versenken on periaatteessa sitoutunut kahteen strategiaan toiminnassaan.

"Ensimmäinen strategia on ollut kansanäänestyksen järjestäminen MediaSpreen tulevaisuudesta kaupunginosan tasolla. Jotta tämä onnistuisi meidän oli kerättävä tarpeeksi nimikirjoituksia vaatimukseen kansanäänestyksestä. Keräsimme 16.000 nimeä ja äänestys järjestetään 13. heinäkuuta. Kansanäänestyksen varsinainen voittaminen vaatii koko alueen asukkailta yksinkertaista enemmistöä", aktiivit selittävät.

MediaSpree on lobbausjärjestö, johon vaikuttavat sekä poliittiset että kaupalliset toimijat. Itse rakennusprojektit ovat hajautettuja ja MediaSpree lähinnä markkinoi yksittäisten toimijoiden projekteja kokonaispakettina.

"MediaSpree on pitkälti imagoprojekti ja siksi tärkeä osa vastarinnasta on loata heidän lanseeraama kuva alueesta. Esimerkiksi sateliittilautaset parvekkeilla luovat vaikutelman köyhästä kaupunginosasta", eräs mies kommentoi nauraen.

Koska MediaSpree on hajautettu myös vastarinnan organisoiminen on hankalaa. Nyt ajankohtaisessa kansanäänestyksessä vaaditaan ”Spree-jokea kaikille”. Käytännössä vaaditaan rakennuskieltoa 50 metrin säteellä joesta, 22 metrin enimmäiskorkeutta joenrantaan rakennettaville taloille ja joen rantojen muuttamista julkiseksi tilaksi.

"Kreuzbergin ja Freidrichshainin paikallisparlamentti vastusti näitä vaatimuksia. Kansanäänestys on myös vain neuvoa-antava mutta vasemmistoryhmät ja vihreät ovat enemmistössä ja niiden on hyvin vaikea olla noudattamatta kansanäänestyksen tulosta", MediaSpree Versenkenin väki arvioi.

"Olemme enemmän tai vähemmän toiveikkaita äänestyksen suhteen. Vaikeata ei ole saada enemmistöä puolellemme vaan saada kaikki äänestämään. Toinen ongelma on, että monet alueen asukkaista eivät saa äänestää koska he eivät ole kansalaisia."

MediaSpree Versenken -projektin toinen strategia on huomattavasti ensimmäistä epämääräisempi.

"Yritämme koota hyvin ison liittoutuman vasemmistoradikaaleja ja liberaaleja ryhmiä toimimaan MediaSpreetä vastaan. Gentrifikaatio on nousemassa tärkeäksi aiheeksi hyvin monille erilaisille ryhmille. Vuoden EuroMayDay nosti gentrifikaation tärkeäksi teemaksi ja liitti aiheen prekarisointiin ja ihmisten epävarmoihin elinolosuhteisiin. Myös perinteisempi radikaali vappumarssi [joka on mellakoinut Berliinissä säännöllisesti vuodesta 1987, toimituksen huom.] nosti gentrifikaation vastustamisen eritysaiheekseen. Gentrifikaation vastainen toiminta on palauttanut monen ryhmän politiikan taas ensimmäiseen persoonamuotoon, sen sijaan, että edustetaan toisten ihmisten huolia ja ongelmia", analysoi ryhmän jäsen.

Vaikka Valtamedia.netin tapaamat MediaSpreeVersenken-aktiivit tapaavat kansanäänestyksen merkeissä kukaan heistä ei tunnu vastustavan kovempia otteita vastarinnassa gentrifikaatiota vastaan.

"Suora toiminta on selvä merkki siitä, että tämä on autonominen kampanja. Toisaalta militantit aktiot toimivat paremmin koska meillä on niin laaja julkinen tuki toiminnassa MediaSpreetä vastaan. Koska toimimme monella tasolla meitä ei voida marginalisoida. Moninaisuus taktiikoissa on hyvä asia, vaikka se tietysti luo tiettyjä sisäisiä konflikteja."

"Yritämme mobilisoida ryhmiä radikaalin vasemmiston ulkopuolelta tähän kamppailuun. Esimerkiksi naapurustoryhmät olisi tärkeä saada mukaan ja Kreuzbergin laaja maahanmuuttajaväestö pitäisi mobilisoida", ryhmän aktiivit pohtivat.

Kuka kukin on

MediaSpree -projekti kiteyttää pitkälti tänä päivänä monissa maailman suurissa ja lähes kaikissa ensimmäisen maailman metropoleissa tapahtuvan kaupunkikehityksen. Taiteilijoiden, työläisten, maahanmuuttajien, opiskelijoiden ja muiden prekaarien asuttamat alueet kiinnittävät maksukykyisten innovaatiotyöläisten huomion. Vähitellen alueen profiili nousee yhä laajemman ihmisjoukon silmissä lattekahviloiden sorinan täyttäessä kadut ja vuokrataso nousee sekä kasvaneen kysynnän että maksukykyisemmän väestön muuttoliikkeiden ansiosta.

"Koko prosessi on siinä mielessä ristiriitainen, että gentrifikaation niin kutsuttuja  agentteja ovat ainakin aluksi usein prekaarit, eivät kovin rikkaat mutta luovat ihmiset. He herättävät kuolleet alueet henkiin ja tekevät niistä mielenkiintoisia sijoittajille. Osa alueen [Kreuzbergin ja Freidrichshainin] viehätyksestä on sen vastarintakulttuurissa. MediaSpreen tarkoitus on valjastaa tämä imago. Monet korkeampiin vuokriin suostuvat uudet asukkaat eivät kuitenkaan ole varsinaisesti porvareita mutta he ovat valmiita tekemään enemmän palkkatöitä ja maksamaan enemmän."

Gentrifikaatio merkitsee usein myös lisääntynyttä kontrollia. Freidrichshain ja etenkin Kreuzberg ovat graffiti-, bommaus- ja katutaidekulttuuriltaan hyvin rikkaita. Kreuzbergissä lähes joka talossa on maalauksia ja useiden talojen seinät ovat upeiden monikerroksisten muraalien peitossa.

"Omaan talooni ilmestyi vastikään ensimmäiset kamerat ja enemmän ja enemmän graffitia maalataan piiloon. Kymmenen vuotta sitten tätä ei tapahtunut. Silloin alueella asuneet ihmiset eivät ärsyyntyneet graffitista toisin kuin nykyiset asukkaat", eräs ryhmän jäsenistä kertoo.

Linkkejä:

MediaSpree-Versenken
http://www.ms-versenken.org/

MediaSpree
http://www.mediaspree.de/