Noin 1500 ihmistä marssi pahamaineiselle Sandholmin vastaanottoleirille, joka sijaitsee noin 20 km:n päässä Kööpenhaminasta. Mielenilmauksen päävaatimuksena oli sulkea leirit, joilla siirtolaisia ajetaan yhteiskunnan reunamille. Yhteensä Sandholmin kaltaisilla leireillä asuu noin 2000 turvapaikanhakijaa. Sandholm on leireistä suurin. Suuren tanskalaisen päivälehden Politikenin mukaan aikuinen turvapaikanhakija viettää leireillä keskimäärin 3,5 vuotta ja alaikäinen 2,4 vuotta. Eräät turvapaikanhakijat ovat kuitenkin joutuneet asumaan leireillä jopa 10 vuotta.

Sandholmiin pyrkineiden mielenosoittajien vastaanotto oli erittäin väkivaltainen. Poliisi ampui kyynelkaasukranatteja väkijoukkoon ja otti kovaotteisesti kiinni ainakin 43 ihmistä. Modkraft-verkkojulkaisun mukaan poliisi oli aiemmin estänyt toimittajien pääsyn Sandholmiin, joten leirissä asuvia turvapaikanhakijoita ei päästy haastattelemaan.

Leiriä hallinnoiva Tanskan Punainen risti kiistää Luk Lejren –protestin järjestäjien kritiikin, jonka mukaan Punainen risti legitimoi järjestelmällistä rasismia ylläpitämällä leirejä. Omassa tiedotuksessaan Punainen risti keskittyi huolehtimaan traumatisoituneista turvapaikanhakijoista. Sen mukaan protestointi leirejä vastaan ja konfliktit poliisin kanssa ovat ongelmallisempia kuin ihmisiä leireillä pitävä järjestelmä. Punainen risti olisi myös voinut päästää toimittajia leirille poliisin kehoituksesta huolimatta, sillä leirin alue on yksityinen. Leirin asukkaiden reaktioista on siis saatu tietoa ainoastaan Punaisen ristin välityksellä. Punainen risti perustelee toimiaan kuvaamalla turvapaikanhakijat avuttomina, suojelua tarvitsevina uhreina aivan samalla tavalla kuin kieltäytyessään auttamasta Itä-Euroopan romaneja Helsingissä humanitäärisin perustein.

Mielenosoituksen järjestänyt Luk Lejren -ryhmä sen sijaan raportoi taputtavista turvapaikanhakijoista, jotka kannustivat leirin rakenteita repiviä mielenosoittajia.

Lähteet: modkraft.dk ja politiken.dk