Pitkään nollatoleranssia vastaan taistelleen kaupunginvaltuutetun Paavo Arhinmäen tekemään aloitteeseen annetussa lausunnossa yleisten töiden lautakunta jatkoi kielteistä kantaansa. Laillisen graffitin kannalla puolestaan olivat kaikki muut lausunnonantajat nuorisolautakunta, taidemuseon johtokunta, kulttuuri- ja kirjastolautakunta sekä sosiaalilautakunta.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan jatkossa "kaupungin puolelta ei ole esteitä graffitien kuten ei muidenkaan taideteosten toteuttamiseen rakenteissa, mikäli kiinteistönomistajat siihen suostuvat." Aikaisemmin taloyhtiöt on pakotettu puhdistamaan seinäpintansa rakennusvalvontaviraston huomautuksen ja uhkasakon voimin.

Tässä on tietenkin kyse tilatuista graffitimaalauksista ja ehdollistetusta graffititaiteesta. Kun myös kaupunginhallitus nyt julisti graffitin kuuluvan paikkoihin, joissa ne ovat mahdollisimman suuren yleisön nähtävissä, tarkoituksena on todennäköisesti graffitin kaupallistaminen kaupungin osoittamiin "sopiviin" tiloihin.

Toinen oleellinen kysymys on, että miten kaupunki menettelee väkivaltaisen vartijakontrollin suhteen.

Kaupungilta on palanut kymmenessä vuodessa 23,5 miljoonaa euroa nollatoleranssin väkivaltaiseen ylläpitoon. Rahoista iso osa on mennyt Suomen suurimmaksi paisuneen yksityisen FPS Security vartijayhtiön pussiin. Vapaa Helsinki -verkoston keräämien lausuntojen mukaan vartijat ovat pahoinpidelleet ja käyttäneet valta-asemaansa väärin eri tilanteissa.

Vaikka kyseisen yhtiön vartijat ovat lukuisia kertoja jääneet kiinni liiallisesta voimankäytöstä, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei ole tehnyt asialle mitään - lupauksistaan huolimatta.

Esimerkiksi marraskuussa 2006 FPS:n vartijat pahoinpitelivät Kontulassa miestä, jonka olivat kaataneet maahan. Helmikuussa 2008 junassa kiistelleet teinipojat saivat maistaa FPS:n poikien kurinpalautusta.

Syyskuussa 17-vuotiaan pojan jalka murtui, kun FPS-vartijat käyttivät liian kovia otteita. Viimeksi 30. lokakuuta 2008 FPS:n vartija tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä.

Nollatoleranssin näennäisestä loppumisesta huolimatta esimerkiksi joukkoliikenteeseen nollatoleranssin verukkeella asennetut kaupungin valvontakamerat jäävät.

FPS:n sopimus kaupungin kanssa jatkuu vuoden 2010 loppuun, jolloin taas kilpailutetaan eri vartijafirmat keskenään. Tunnetusti FPS:n kilpailuvaltti on ollut kiinniottojen määrä, mikä osin on perustunut pelkkään epäilyyn ja yhtiön tuloskiintiöiden täydentämiseen.

Vapaa Helsinki-verkoston keräämien todistusten mukaan vartijat ovat keskenään sopineet erilaisesta lausunnoista vartioiden edun mukaan ja myöskin poliisi on toistuvasti suojellut tai jopa kehottanut jättämään asian sikseen, kun väärin kohdeltu on halunnut tehdä vartijaväkivallasta rikosilmoituksen.

Kaupunginvaltuuston tekemä päätös on merkittävä muutos 10 vuotta nollatoleranssin ehdottomuudessa eläneelle Helsingille, mutta keskeiset ongelmat, kuten vartijaväkivaltaan perustuva kaupunkikontrolli ja ihmisten tuomitseminen ylitsepääsemättömään velkavankeuteen jäävät ratkaisematta.

Vapaa Helsinki

Lähteet:

Paavo Arhinmäki

Nollatoleranssi.info: Kiinniottojen määrä FPS:n kilpailuvaltti

Nollatatoleranssi.info: Kokemuksia vartijoiden mielivallasta

HS.fi - Helsinki alkaa lämmetä lailliselle graffitille

HS.fi - Helsinki pohtii laillisia graffitiseiniä

http://www.fps-security.fi/yritys/