Presidentti Lee Myung-bak valittiin joulukuussa äänivyöryllä, ja moninaisiin tukijoukkoihin kuului myös maan ay-kattojärjestöistä Federation of Korean Trade Unions (FKTU). Kuitenkin jo ennen virkaanastujaisia FKTU on sanonut irti tukensa presidentille huomatessaan, ettei presidentillä ollut aikomustakaan nimittää työläisten edustajia hallintoonsa. Nyt kun tulevan hallituksen koostumus on selvillä, sen jäsenistöstä valtaosan taustoista löytyy sellaisia etuoikeuksien merkkejä kuin lukuisia golf-klubijäsenyyksiä, pakollisen armeijapalveluksen välttämisiä ja toisen valtion kansalaisuuden saaneita lapsia. Ensimmäinen ministeri on jo joutunut eroamaan kiinteistökeinottelusotkujen takia ennen kuin hallitus on edes ehtinyt aloittaa toimintaansa.

Lee: Ay-toiminnan kriminalisointia jatketaan

Presidentti Lee Myung-bak on myös korostanut, että hänen kaudellaan työtaisteluissa tullaan vaatimaan laillisuutta. Korean lainsäädäntö on lakkoilun osalta harvinaisen tiukka ja rankaisee lakkoilijoita esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan häiritsemisestä. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen osalta Korealla on varauma ammatillista järjestäytymistä koskevien pykälien kohdalla. ILO arvostelee Koreaa mm. työtaisteluiden kovaotteisesta tukahduttamisesta poliisin avulla sekä lainsäädännöstä, joka ei anna työläisen itse valita vapaasti ammattiliittoaan. Monilta ammattiryhmiltä järjestäytyminen tai ainakin palkkaneuvottelut on kielletty. Ei siis ole ihme, että Korean ay-liike joutuu usein käyttämään lain ulkopuolisia keinoja.

Muodollisesti presidentti Lee kuitenkin halusi korostaa työläisystävällisyyttään ja sopi tammikuussa tapaavansa maan molemmat isot ay-keskusjärjestöt FKTU:n sekä riippumattomuutta työnantajista korostavan Korean Confederation of Trade Unionsin (KCTU). FKTU:n tapaaminen päättyi jonkinlaisiin lupauksiin vuoropuhelun jatkamisesta, mutta tuleva presidentti perui tapaamisensa KCTU:n johdon kanssa vain päivää aikaisemmin ja vieraili KCTU:n sijaan GM Daewoolla, yrityksessä, jossa ei viime vuosina ole työtaisteluja koettu. Peruutuksen syyksi presidentti ilmoitti sen, että KCTU:n puheenjohtaja Lee Seok-haeng ei ollut ilmestynyt poliisiasemalle kuulusteltavaksi osallisuudestaan luvattomien mielenosoitusten järjestämisestä Yhdysvaltain kanssa allekirjoitettua vapaakauppasopimusta vastaan (poliisi ei myönnä lupia vapaakauppasopimusta vastustaviin mielenosoituksiin). KCTU vastasi, että presidentillä, jonka oma osakekeinottelu oli sekin poliisitutkinnassa ja joka ei ollut itsekään tuolloin vielä vastannut kutsuun ilmestyä kuulusteluihin, ei ole varaa vaatia muita poliisikuulusteluihin.

KCTU: Kamppailuun pätkätyöläisten oikeuksien puolesta

KCTU ilmoitti samalta istumalta kiihdyttävänsä taisteluaan pätkätyöläisten oikeuksien puolesta. Koreassa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelee jo puolet työvoimasta, osin Aasian 1990-luvun lopun talouskriisiä seuranneiden uusliberalististen korjaustoimenpiteiden seurauksena. Siten ulkoistettujen ja pätkätyötä tekevien työläisten asia on ollut jo jonkin aikaa KCTU:n prioriteettilistan kärjessä ja esillä myös hyvin ja pysyvästi palkattujen kctulaisten autotyöläisten työtaisteluissa. Viime vuosien näyttävimmistä korealaisista työtaisteluista monet ovatkin liittyneet juuri ulkoistamisiin tai määräaikaisten työsuhteiden irtisanomisiin. Niistä luotijuna KTX:n vaunupalvelijoiden ulkoistamista vastustava taistelu, jossa oikeusistuin juuri päätyi vahvistamaan, että ulkoistamisesta huolimatta vaunupalvelijat ovat rautatieyhtiö Korailin työntekijöitä.

Vuonna 2007 KCTU:n pitkäaikainen työtaistelutoiminta ja lobbaus johti pätkätyöläisiä suojelevan lain säätämiseen. Lakiin jäi kuitenkin aukko, joka mahdollisti sen kiertämisen irtisanomalla työntekijät ennen lain voimaanastumista. Työnantajista E. Land -kauppaketju irtisanoikin 900 pätkätyöläistään päivää ennen lain voimaanastumista, mikä sai irtisanotut työläiset valtaamaan heidät irtisanoneen ketjun kauppoja ja sai KCTU:n ottamaan näiden muodostaman ammattiyhdistysryhmän siipiensä alle. Nyt KCTU on valjastanut E. Landin puoli vuotta jatkuneet protestit presidentti Lee Myung-bakin työvoimapolitiikan vastustamiseen ja uhkaa massiivisella lakkoaallolla prekariaatin oikeuksien puolesta. KCTU:n ja Lee Myung-bakin yhteenotossa ei sinänsä ole mitään uutta – toimihan Lee aikaisemmin KCTU:n organisoiman Hyundain johtajana – mutta mittakaava on siis kasvanut.