Sosiaalikeskus Sataman luokkataisteluryhmän tiedote tulevasta mielenosoituksesta. Tapaaminen Hakaniemen torilla 17.6. klo. 17.00

Töitä pitäisi tehdä, mutta nuorisotyöttömyys on noussut viimeisen vuoden aikana kantoraketin lailla. Pitäisi opiskella, ehdottavat jotkut lantut, mutta mitäs opiskelet, kun olet juuri valmistunut siltä linjalta, jonka kautta piti löytää töitä. Töitä ei ole, ja opiskelu on vanhan toistoa tai ylikouluttautumista. Seuraavaksi varmaan joku ehdottaa työleirejä työtä vieroksuvalle nuorisolle.

Reclaim the income 17.6. feat. Puppa J, Dreadlock Tales, Jeppe & Deeku Dekadentti.

Työstä kieltäytyminen on kieltäytymistä paskaduuneista, eli duuneista, joista maksetaan paskapalkkoja. Työ on arvokasta, työ on hienoa, ja työ vapauttaa meidät tarpeista, mutta mitäs teet jos töitä ei ole, tai jos niistä maksetaan sellaisia liksoja, että mieluummin menemme kerjäämään, keräämään pulloja tai diilaamaan. Me olemme nöyrtyneet jo tarpeeksi. Nyt on muiden vuoro.

Nykyisen talouskriisin aikana eniten on noussut nuorisotyöttömyys, sillä työväenluokan saavutettujen etujen polkeminen on ollut helppo aloittaa nuorista. Meidän työttömyytemme, tai rahatta elämisemme, on noussut, koska alle 25-vuotiaat eivät kuulu liittoihin, eivät äänestä ja ovat passivoituneet. Passivoituneet? Reclaim the City -blokki keräsi 700 vihaista ja konfliktihakuista nuorta työtöntä ja opiskelijaa Murrostorstai 2009 -demoon. Olisi hienoa nähdä saman verran lomautettuja metalli- tai paperiduunareita kaduillamme.

Vaikka taistelemme ensisijaisesti itsemme puolesta, meille ei ole epäselvää, kenen kanssa olemme samassa rintamassa ja ketä vastaan. Vaikka SAK ja päättäjät – työväenluokan harhaanjohtajat – väittäisivät mitä tahansa. Me taistelemme 1000 euron perustulon puolesta, koska kaikilla pitäisi olla oikeus kieltäytyä työstä ja koska taattu toimeentulo parantaa kaikkien työläisten neuvottelumahdollisuuksia. SAK:n on turha huolestua meistä, sillä me emme ole syrjäytyneitä. SAK on syrjäytynyt meistä. Elämme historiallisten taisteluiden aikaa. Me olemme tämän taistelun keskiössä ja kutsumme yhteiseen rintamaan koko työväen.

Vappuaatosta ei ole kuin kuukausi, mutta me otamme jälleen kadut haltuumme. Mitä kummallisimpia ehdotuksia on liikkeellä. Kaikki haluavat tehdä jotain nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Me emme välttämättä halua parantaa nuorisotyöttömyystilastoja, mutta me haluamme parantaa nuorison toimeentuloa. Emme halua parantaa duunareiden työllisyystilastoja (ja kapitalistien voittoja), vaan haluamme parantaa duunareiden ja meidän elinolojamme. Ilman työtä tai työn kanssa, ilman kapitalisteja tai kapitalistien kanssa. Tämä on se kieli, jota ay-liikkeen johto vieroksuu.

Porvarit ja SAK huutavat yhteen ääneen yhteiskuntatakuun puolesta. Yhteiskuntatakuun, joka uusimman ehdotuksen mukaan pakottaa työttömän nuoren mihin tahansa työhön kahden viikon työttömyyden jälkeen. Meille yhteiskuntatakuusta puhuminen ja huolestuminen nuorista on kummallista uuskieltä, jonka todellinen tarkoitus on laittaa työttömät nuoret pakkotöihin. Olemme totaalisen kyllästyneitä siihen, että nuorisoa käytetään yhä enemmän ja enemmän ilmaistyövoimana. Vastustamme jyrkästi työministeriölle ehdotettuja muutoksia yhteiskuntatakuuseen. Me emme ole alistumassa.

Nuoria ei syrjäytä ammattikoulutuksen puute, vaan rahan puute, sanomme Lauri Ihalaiselle. Lauri Lylylle sanomme, että keskustelua pitää aivan varmasti käydä nuorten prekaarien ja palkansaajien välillä Sellainen logiikka, jonka mukaan perustuloa saava nuori olisi uhka palkansaajien neuvotteluasemalle työmarkkinoilla, on paskapuhetta. Työnsä hintaa polkemaan pakotettu nuori on se todellinen uhka!

Viralliset, nuorisoa ”edustavat” tahot luovuttavat vetoomuksia talouskriisin aiheuttajien ja hyötyjien poliittisille edustajille. Me toimme yhdessä muiden tahojen kanssa jopa tuhat mielenosoittajaa Elinkeinoelämän keskuliiton toimiston eteen, ja me aiomme tuoda taas kerran nuoria työttömiä ja toimentulon kanssa kamppailevia opiskelijoita työministeriön eteen 17. kesäkuuta 2009.

Kaikki puhuvat nuorison puolesta. Nyt nuoriso ja heidän kunnioittamansa taiteilijat kertovat suoraan autonomisen toiminnan kautta, mitä mieltä he ovat opiskelupakoista ja työleireistä.

Orjatyö ei ole yhteiskuntatakuu!

1000 euron perustulo nyt!

Elvytetään työväenluokka ja prekariaatti!

Alas porvarihallitus!