Valtaajat pyrkivät haltuunotollaan suojelemaan vuosikausia tyhjillään seisonutta, kaupungin viimeiseen puutalokortteliin kuulunutta ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa, sekä tehdä siitä kaikille avoin Väen talo.

Talon tarkoitus oli olla ”kylä keskellä kaupunkia”: epäkaupallinen ja kaikille avoin tila käyttäjiensä ja kävijöidensä ikään, sukupuolisuuteen, yhteiskunnalliseen säätyyn, kansallisuuteen tai muuhun ihmisiä erottelevaan luokitukseen katsomatta. Uudessa kulmassa ihmiset voivat luoda omaehtoisesti toimintaa halujensa ja tarpeidensa mukaan. Talon yhteisistä asioista on alusta lähtien päätetty kaikille avoimissa talokokouksissa.

Ensimmäinen häätö torikadulta tuli 13.5, noin kaksi viikkoa valtauksen jälkeen. Tila vallattiin kuitenkin takaisin jo samana iltana, ja toimintaa talossa jatkettiin entiseen tapaan.Toinen häätö torikadulta tuli 27.5, jonka jälkeen talokokoukset siirrettiin pidettäväksi puistoon Joensuun keskustassa. Samoihin aikoihin käynnistettiin myös neuvotteluryhmä valtaajien ja kaupungin välille. Neuvotteluryhmään kuului valtaajien edustajien lisäksi mm. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä nuorisotoimen johtaja. Neuvotteluryhmän lisäksi Uuden kulman aktiivit loivat kaupungin suuntaan poliittista painetta esimerkiksi mielenosoituksin ja lehtikirjoituksin. Torikatu 10:n tulevaisuudesta jätettiin alkukesästä myös kuntalaisaloite. Sitkeät neuvottelut tuottivat lopulta tulosta, ja heinäkuussa Väen talon toiminta siirrettiin kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen varassa osoitteeseen Jokikatu 8.

Tilasta maksetaan nyt nimellistä vuokraa kaupungille, ja vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi syyskuun loppuun asti. Syyskuun jälkeen Väen talon aktiivit pyrkivät jatkamaan neuvotteluja vuokrasopimuksen jatkosta, tai mahdollisesti myös jostakin muusta tilasta Väen talolle. Jokikadulla toimintaa ollaan pyritty jatkamaan entiseen malliin, ja sinne ovat olleet tervetulleita kaikki yksityishenkilöt, yhteisöt, järjestöt, yhdistykset, kaveriporukat ja muut yhteenliittymät järjestämään toimintaa, toteuttamaan itseään ja ihan vain oleilemaan. Jokikadulle siirtymisen aikaan Uudelle kulmalle perustettiin myös Uuden kulman kannatusyhdistys, joka edustaa Uuden kulman toiminnassa olevia henkilöitä taloudellisissa, hallinnollisissa ja juridisissa kysymyksissä.

Jokikadun tilan viralliset avajaiset pidettiin 26.7. ja tapahtuma keräsi useita kymmeniä ihmisiä tutustumaan uuteen tilaan. Heinä- ja elokuun aikana talolla on järjestetty paljon erilaista toimintaa, kuten kieliklubeja maahanmuuttajien kanssa, tanssikursseja, kirjallisuuspiirejä sekä erilaisia työpajoja ja talkoita. Tiloissa on myös järjestetty keikkoja ja muuta kulttuuritoimintaa. Tulevaisuudessa tilaan on myös suunnitteilla rakentaa avoin toimistotila kaupunkilaisten ja eri yhdistysten käyttöön.

Uuden kulman suuret kävijämäärät ovat selkeä merkki siitä, että vapaalle toimintatilalle ja uudenlaisen yhteisöllisyyden kulttuurille on kysyntää. Väen talo mahdollistaa uudenlaisia osallisuuden ja toimijuuden muotoja, joissa ihmisiä ei tulkita asiakkaiksi tai yleisöksi vaan aktiivisiksi toimijoiksi. Väen talo voi parhaimmillaan jopa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaupunkilaisten osallistumista ja osallisuutta sekä oman elämän että kaupunkitilan haltuunottamisessa.

Vaikka Väen talon toiminta onkin siirtynyt nyt Torikadulta Jokikadulle, talon aktiivit pitävät yhä tärkeänä jatkaa myös toimintaa Torikatu 10:n, yhden kaupungin vanhimman puutalon, suojelemiseksi ja saamiseksi arvoiseensa käyttöön. Jokikadun tilojen tulevaisuus on vielä avoinna syyskuusta eteenpäin, mutta neuvotteluja vuokrasopimuksen jatkosta käydään kaupungin kanssa. Yksi asia on kuitenkin jo varmaa: Väen talo, Uusi kulma, on synnyttänyt Joensuussa liikkeen, joka on jo nyt jättänyt pysyvän jälkensä kaupunkitilaan ja -kulttuuriin.