20.-21.7.2001 järjestettiin Genovan kaupungissa G8-kokous. Mielenosoitukset kestivät pidempään, ennen ja jälkeen itse kokouksen. Kokous toi Genovaan paljon: ennen kaikkea sen ansiosta rapistuvan historiallisen keskustan julkisia tiloja, katuja ja toreja, remontoitiin ihmisten käytettäväksi. Tosin sitä ennen koko keskusta muutettiin Länsirannaksi, jolle pääsy oli vain todistettavilla asukkailla ja jonka rajoilla erilaiset väkivaltakoneistot pitivät tiukkaa vahtia.

En tiedä miten kokous sujui. Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti; muutama pankkiautomaatti ja pari lasista ikkunaa saivat kolhuja. Kunnes poliisit ryhtyivät toimeen.

Päivänvalossa mellakkapoliisit kävivät mielenosoittajien kimppuun kesken täysin rauhallisen mielenosoituksen, mukiloiden ja kylväen väkivaltaa. Ja sitten ammuttiin Carlo Giuliani.

Sen jälkeen poliisit ratsasivat keskellä yötä majoituspaikkana toimineen Diazin koulun pahoinpidellen unenpöpperöisiä mielenosoittajia, pidättäen ihmisiä oikeaan ja vasempaan, mukiloiden ja repien ja riepottaen ihmisten tavaroita.

En ollut paikalla. Kuulin tapahtumista tutuilta jotka olivat, jotka osallistuivat mielenosoitukseen, jotka vapaaehtoisissa lääkärijoukoissa paikkasivat pahoinpideltyjä, ja lakimiesjoukoissa laativat syytekirjelmiä ja puolustuspuheenvuoroja. Mieleeni jäi kuitenkin pohjimmaiseksi kaihertamaan poikani luokkatoverin äidin kertomus: et tiedä mitä täällä on tapahtunut, verilöyly, ihan ikkunani alla.

Ei se tapahtunut Antonellan ikkunan alla. Via Tolemaide on muutaman korttelin päässä. Se on myös muutaman korttelin päässä talosta, jossa itse asuin vuoden ennen G8-kokousta. Kuten ne poltetut pankkiautomaatit ja särjetyt ikkunat. Kuten se katu, jota pitkin mielenosoittajat kulkivat. Kuten Diazin koulu, jonne poliisi hyökkäsi. Ei se ollut minunkaan ikkunani alla, mutta tiedän mitä Antonella tarkoitti: se tapahtui siellä missä asun, kaduilla jotka ovat osa elämääni, se tapahtui minulle.

Sitten luin netistä: syyttöminä ja syyttömästi pankkiautomaatin ja ikkunoiden vahingoittamisesta syytettyinä oleville esitetään yhteensä 225 vuoden vankilatuomiota rikoksistaan. Yhtään poliisia ei ole syytettynä mistään. Todistetut ampujat on siirretty muihin tehtäviin, todisteita on hävinnyt.

Myös tämä tapahtuu ikkunani alla. Globaalin talouden ahneuden ja väkivallan vastustamisen kriminalisointi tarkoittaa sitä, että minulla ei ole oikeutta nostaa ääntäni sitä vastaan, ei Via della Libertalla eikä Karhunkadulla. Ei Göteborgissa, ei Genovassa. Ei tässä tuomita tiettyä seitsemää henkilöä, tässä tuomitaan kaikki jotka voisivat haluta olla eri mieltä.

En yhtään ihmettele että tämä lain kaapuun puettu väkivalta sai liikkeelle vähintään 50.000 ihmistä ilmaisemaan eriävän mielipiteensä 17.11.2007. Ihmettelen vain ettei se saanut liikkeelle enempää, eri puolilla Eurooppaa tai maailmaa. Koska ei se tapahdu vain Genovassa, sekin tapahtuu ihan ikkunani alla, missä tuo ikkuna sitten milloin lieneekin.