Muhammed Riaz työskenteli ravintolassa noin kaksi vuotta turvapaikkahakemuksensa käsittelyprosessin aikana. Lilla Karachi jätti maksamatta Riazille huomattavan osan tämän palkasta. Palkkarästejä kertyi Riazin mukaan 80 000 kruunua (n. 8700 euroa). Lisäksi ravintola pyrki maksamaan osan palkasta pimeästi säästääkseen työvoimakustannuksissa, vaikka Riaz olisi halunnut työskennellä laillisesti.  

Riaz työskenteli kahden vuoden ajan ravintolassa säännöllisesti 12 - 14 tuntia päivässä keittiössä sekä mainostenjakajana ravintolan ulkopuolella. Hänen kuukausiansionsa jäivät kuitenkin jatkuvasti 5000 - 6000 kruunuun (n. 540 - 650 euroa). Kun Riaz ryhtyi vaatimaan ravintolalta menettämiään ansioita, sekä häntä että hänen perhettään Pakistanissa alettiin uhkailla fyysisesti.

Syndikalistisen ammattiliiton SAC:n jäsenet päivystivät tammikuusta asti Tukholman vanhassa kaupungissa sijainneen ravintolan ovella useita päiviä viikossa. He sulkivat ravintolan ovea ja jakoivat työtaistelusta kertovia flyereitä ravintolan asiakkaille. Taistelun aikana useat sanomalehdet ja oikeistopuolueiden poliitikot nousivat puolustamaan riistäjäravintolaa radikaalin ammattiliiton toimintaa vastaan.

Kahden kuukauden painostuksen jälkeen ravintola lopulta taipui maksamaan Riazille 65 000 kruunua. Palkanmenetyksiä koskevan taistelun voitettuaan Riazia odottaa kuitenkin heti uusi taistelu - tällä kertaa Ruotsin maahanmuuttoviraston kanssa. Riaz on juuri saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksestaan ja kamppailee nyt oikeudestaan elää Ruotsissa. SAC:n paperittomien siirtolaisten kanssa työskentelevän ryhmän edustajien mukaan Riazin tapaus on Ruotsissa äärimmäisen tyypillinen.  

Myös Suomessa siirtolaiset ovat joustavaa prekaaria työvoimaa ja täysin työnantajien armoilla. Vapaa liikkuvuus -verkoston Jukka Könösen mukaan vastaavanlaisia tilanteita esiintyy runsaasti. ”Esimerkiksi turvapaikanhakijat tekevät jatkuvasti työtä ehdoilla, joita suomalaiset eivät koskaan hyväksyisi. Käännytyksen pelossa elävä turvapaikanhakija harvemmin valittaa kohtalostaan – vielä kun työpaikan saaminen Suomesta on lähes ainoa tapa saada ‘turvapaikka’”.

Myös maahanmuutto- ja eurooppaministeri on ollut samoilla linjoilla. Polemiikki-lehden haastattelussa Thors nosti esille esimerkkinä ”myönteisestä suhtautumisesta” pakolaisiin Oravaisten vastaanottokeskuksen, jolla on ”toimiva suhde” paikallisten yrittäjien kanssa. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta tietoiset työnantajat voivat soittaa keskukseen, kun he tarvitsevat työntekijöitä. Vastaanottokeskukset ovat siis ministerin mielestä oivallinen työvoimareservi työnantajille.

Lähteet: Arbetaren, motkraft.net

Kuva: arbetaren.se

Turvapaikanhakijoiden työmarkkinatilanteesta Suomessa lisätietoa Vapaa liikkuvuus -verkoston sivuilta:
http://www.vapaaliikkuvuus.net 

Thorsin haastattelu Polemiikki-lehdessä: http://www.polemiikki.fi/lehdet/2008/numero-1/maahanmuutto-tervetuloa-meille.aspx